Popverstas- artistihaastattelusarjan kolmantena vieraana on lastenmusiikki-artisti: Otto Virkkula. Haastattelussa Otto kertoo mm. säveltämis prosessistaan, lastenmusiikista, sekä yhteistyöstä Popverstaan kanssa. Single: ”Menninkäinen balettitossuissa” on kuunneltavissa mm. Spotify- ja Tidal palveluissa.
Popverstas- artistihaastattelusarjan toisessa osassa vieraana on upea singer-songwriter: UTU. Haastattelussa UTU kertoo mm. musiikin tekemisestä, musiikillisesta taustastaan, sekä yhteistyöstä Popverstaan kanssa. Singlet: ”En aio jäädä” ja ”Unta” ovat kuunneltavissa mm. Spotify- ja Tidal palveluissa.
Heippa kaikille! Blogia on päivitetty viimeaikoina hitaanlaisesti, mutta paljon on tapahtunut kulisseissa sillä aikaa.
Tänään aloitamme mielenkiintoisen Popverstas-artistihaastattelusarjan, jossa haastattelemme artisteja, joiden kanssa olemme saaneet työskennellä.
Ensimmäisenä vieraanamme on duo-Aino ja Noora! Käykää tsekkaamassa mielenkiitoinen haastattelu, jossa tytöt kertovat mm. keikkailuista, lempimusiikistaan ja musiikin tekemisestä Popverstaan kanssa.
Kaikkea mielenkiintoista tietoa luvassa. Hyviä katseluhetkiä!
Palaammea asiaan!
Popverstaalta päivää! Jatkamme tuotantojemme dokumentointia, aiheena pelimusiikki. Tällä kertaa menemme Iso-Britanniaan Swindonin kaupunkiin, jossa sijaitsee mm. viidestä pienemmästä liikenneympyrästä koostuva maailman suurin liikenneympyrä. Swindonissa sijaitsee myös Dan Johnin johtama pelistudio Tydecon Games, jonka yhdeksänteen peliin nimeltä 999, Popverstas sai toimittaa musiikit jä äänet. 999 on Tydecon Gamesin toinen PC:n Steam-alustalle julkaistava peli, kun taas 7 muuta on julkaistu Androidille.
Danin idea alusta pitäen oli tehdä ”Supervaikea” puzzle-tasohyppelypeli, jossa olisi 999 kenttää ja pelaajalla 999 elämää. Pyöreää pallomaista pelihahmoa ohjataan hiirellä ja ideana on antaa hahmolle lentorata, sekä hyppyvoima hiirtä vetämällä. Kun vasemman napin vapauttaa, niin hahmo loikkaa. Pelin värimaailmaltaan psykedeelisiä kenttiä on hauska pelata ja osan saattoi päästä läpi todella nopeasti (tuuriako?), kun taas joidenkin kanssa jumitti pitempään. Pelin haastavan vaikeustason ja 999 kentän huomioon ottaen uskon, että tässä riittää pelattavaa kelle tahansa pitemmäksi aikaa ja Steam-saavutuksia kerättäväksi.
Sitten itse musiikkiin. Danin visio oli, että pelin musiikki olisi ”Chiptunes”-henkistä, eli se kuulostaisi kuin se olisi 8-bittisen Nintendon musiikkia. Chiptunes-musiikki on ollut viime vuosina erittäin suosittua ja sitä käytetään mm. ”Pixel art”-peleissä, joissa matkitaan vanhojen 8- ja 16-bittisten pelien grafiikkaa. Tunnetuimpia Pixel art-pelejä ovat mm. Undertale (2015) , Hotline Miami (2012) , Shovel Knight (2014) ja Super Meat Boy (2010). Vaikka näissä peleissä äänet ja grafiikka muistuttavat meille kaikille tuttuja Nintendo-klassikoita, niin nykyajan teknologia on antanut tekijöilleen sellaisia taiteellisia vapauksia, että 80-luvulla julkaistu 8-bittinen pelikonsoli ei teknisten rajoitteidensa takia näitä pysty toteuttamaan.
Tässäkin tapauksessa pelin 999 musiikkia voisi kuvailla ”8-bit on steroids”. Musiikkia tehtiin yhteensä 26-biisin verran, mukaan lukien kaksi trailerikappaletta, sekä läjä ääniefektejä. Kappaleet tehtiin Cubasella käyttäen mm. Impact Soundworksin Super Audio Cart-plugineja, XferRecordsin Serumia, sekä Native Instrumentin Battery 4:sta. Myöhemmin, kun varsinaiset pelin taustamusiikit oli toimitettu, niin sovimme, että tekisimme bonuksena kahdesta pelin kappaleesta myös oikeat 8-bittiset versiot. Tässä otimme avuksi ohjelman nimeltä Deflemask. Deflemask on ilmainen ns. Tracker-ohjelma, joka emuloi monien vanhojen konsolien, kuten esim: NES, Sega MegaDrive, Commondore64 ja Game Boy, äänisiruja, ja mikä parasta; aito konsoli pystyy toistamaan ohjelmalla tehtyä musiikkia. Kappaleiden sovittaminen toi haasteita jo aikasemmin mainittujen rajoitteiden takia.
Aidon 8-bittisen Nintendon äänisiru pystyi toistamaan vain viittä ääntä yhtä aikaa: 2 kanttiaaltoa (Square wave), 1 kolmioaalto (Triangle wave), 1 Kohina-raita (Noise) ja 1 yksi PCM-sampleraita. (PCM-sample). Kanttiaallot toimivat yleensä melodia- ja harmoniainstrumentteina ja kolmioaalto bassona. Kolmen melodiaäänen rajoitus aiheuttaa sen että esim. sointujen käyttö ei melodian ja basson lisäksi onnistu. Tätä rajoitusta on kierretty yleensä hajottamalla soinnut nopeiksi arpeggioiksi taustalle. Myös kaiku tehdään toistamalla kaiutettava ääni uudestaan hiljempaa. Noise-raitaa käytetään yleensä rumpuina ja perkussioina. PCM-sample pystyy toistamaan esim. mitä tahansa nauhoitettua, mutta tämän käyttö söi suurimman osan prosessorin kapasiteetista, niinpä aidolla konsolilla sampleja käytettäessä kaikki ruudulla tapahtuva liike piti pysäyttää. Siispä, jos pidät vanhoista 8-bittisistä NES-klassikkokappaleista, voimme suositella tutustumista erilaisiin tracker-ohjelmiin (Deflemask, FamiTracker). Pienen opettelun jälkeen pystyt säveltämään aitoa 8-bittistä musiikkia ja ehkä saada pienen vilauksen millaista oli säveltää pelimusiikkia 80-luvulla.
Popverstas toimitti kaikki 999:n biisit ja äänet ajallaan ja saamamme palaute Tydecon Gamesilta oli pelkkää hyvää. Yksi menevimmistä, hiukan Sonic-henkinen biisi valittiin peliin teema-kappaleeksi. Tämä biisi valittiin myös pelin julkaisutraileriin, sekä siitä tehtiin myös 8-bittinen versio. Peli on ladattavissa Valven Steam-palvelusta (julkaisupäivä 29.6.18) ja pelin lisäksi myöhemmin julkaistaan myös virallinen soundtrack. Popverstas out!
999 Theme
999 Theme, ”8-bit” version
Popverstaalta päivää! Aloitamme tuotantojen dokumentoinnin viime vuoden marraskuun tunnelmallisesta äänityssessiosta. Keski-Suomessa Keuruulla sijaitseva Mustikkakallion luksushuvila lattiasta kattoon ulottuvine ikkunoineen on vaikuttava näky. Huvila sijaitsee korkealla kallion päällä ja sen isolta terassilta avautuu komea suomalainen järvimaisema.
Musiikilla on aina ollut tärkeä merkitys elokuvissa ja mainonnassa. Musiikki ikään kuin kertoo katsojalle mitä tämän tulisi tuntea. Tämän merkityksen tiedostivat Mustikkakallion yrittäjät Eija ja Atro. Popverstas pääsi tekemään musiikkia yrityksen tulevaa videoviestintää varten.
Lähetimme pariskunnalle sähköpostilla peruskyselyn, jolla pyrimme haarukoimaan tarpeita ja odotuksia musan suhteen sekä määrittäämään tyyliä. Eija vastasikin pian sähköpostilla: "Musiikki voisi olla siis akustista, paikalla äänitettyä. Tarkoitus on luoda houkutteleva tunnelma Mustikkakalliosta, jonne voi tulla rauhoittumaan oman elämän hälystä, akkuja lataamaan. Asiakkaamme arvostavat puhdasta luontoa, rauhallisuutta, järveä, metsää, laadukasta majoitusta ja omaa rauhaa. Assosiaatioita herkkä, kuitenkin iloinen, kuvaava ja kutsuva. Jotain Anssi Tikanmäen Maisemakuvia Suomesta tapaista."
Tomi poseeraa kitaraottojen lomassa
Katsaus aikatauluihin, ja sovittiin että Tomi tekee sävellyksen. Demo taisi olla kasassa heti seuraavalla viikolla. Suomalaista minimalismia Tikanmäen tyyliin, täältä pesee!
Niinpä sovimme reissun Keuruulle ja äänitimme osan tarvittavista instrumenteista paikan päällä. Perinteinen klaustrofobinen äänityskoppitunnelma oli tipotiessään, kun saimme äänittää huvilan valtavassa olohuoneessa. Näkymä oli kuin Suomi-filmissä konsanaan!
Tomi ja Antti soundin äärellä
Olimme päätelleet valokuvista, että puinen korkea tila saattaisi kuulostaa hyvältä. Otimme siis myös mukaamme paikan kaikua soittamalla pianoa nauhalta ja äänittämällä sen uudestaan mikkien kautta, jolloin tilan akustiikka tarttuu mukaan äänitykseen. Nämä ovat videon tai kuvan katsojalle sellaisia alitajuisia viestejä, joilla uskomme olevan paljonkin merkitystä. Nimenomaan sen tilatun tunnelman kannalta.
Tilasoundi otettiin myös talteen monitorien kautta soitetulla 30 sekunnin siniaaltopyyhkäisyllä. Prosessoinnin jäkeen tilasoundi saatiin käyttöön kappaleen miksauksessa. Se liimasikin myöhemmin vähäkaikuisessa ympäristössä äänitettyjen klarinetin ja poikkihuilun soundin luonnollisesti pohjaottoihin.
Klarinettiäänitykset. Antti ja Aki Saira
Lopullinen biisi sai nimen Kuvia Keuruulta Anssi Tikanmäen kuuluisan Maisemakuvia Suomesta-kappaleen inspiroimana. Kyseinen teos tuo varmasti monelle mieleen suomalaisen maiseman. Viimeisenä silauksena kappaleeseen äänitettiin klarinetti, jonka soitti Aki Saira ja huilu, jonka taituroi Katja Penttilä.
Toimitimme valmiin tuotoksen sovitusti joulun alla, ja mieltä lämmittävä palaute tuli sähköpostilla. "Kiitos musiikista, se on juuri sellainen kuin pitikin olla! Rauhallinen alku, joka nousee kappaleen edetessä ja loppuu hillitysti, meinaa muuttua korvamadoksi, kun sitä on kuunneltu."
Kuuntele "Kuvia Keuruulta":
Viimeisimmät kommentit